maanantai 30. huhtikuuta 2012

Viikot 16 ja 17

17.4

Bandits

Kirjaston muinaisia VHS-nauhoja on ilo katsella, nyt katseluvuorossa oli tämmöinen Katja von Garnierin ("Unelmatreffit!", "Blood and Chocolate") ohjaama vankikarkurileffa, joka sekoittaa komediaa ja draamaa erinomaisesti. Myös hyvää rock-musiikkia on aika paljon elokuvassa. Upean elokuvan käsikirjoituksesta vastaa Garnierin kanssa Uwe Wilhelm ("Cascadeur - seikkailija", "Das Mädchen Rosemarie"). Tarina etenee hyvin eikä se sorru yliyrittämiseen. Garnierin käsissä elokuvan päänäyttelijät tekevät helvetin mahtavaa työtä vankikarkureina. Katsoja tutustuu elokuvan henkilöhahmojen menneisyyteen ja on kaikin puolin naisten puolla. Poliisit, jotka useimmissa elokuvissa ovat sankareita, ovat elokuvassa "pahiksia" jotka haluavat naiset telkien taaksen hinnalla millä hyvänsä. Elokuvan ohjauksen lisäksi soundtrackin tehnyt ryhmittymä B (Nicolette Krebitz, Katja Riemann ja Jasmin Tabatabai) on saanyt aikaan pirun loistavaa ja tunnelmallista musiikkia, kuvaaja Torsten Breuer ("Die Welle", "Wir sind die Nacht") on tehnyt loistotyötä ja leikkaajana toiminut Hans Funck ("Perikato", "Tunkeutujat") on tehnyt näyttävää työtä. Elokuvan upeutta lisää vielä laadukas näyttelijäkaarti. Vankikarkurinaisten rooleissa nähdään Katja Riemann ("Ruusujenkatu","Kaupungilla puhutaan"), Jasmin Tabatabai ("Vier Minuten", "Ei tulevaisuutta"), Nicolette Krebitz ("Der Tunnel", "High Maintenance") ja Jutta Hoffmann ("Spur der Steine", "Karla"). Kaikki ovat rooleissaan erittäin loistelijaita. Naisia jahtaavaa poliisia näyttelee hyvä Hannes Jaenicke ("Knockin' on Heaven's Door", "Seven Years of Winter") sekä "panttivangin" roolissa nähtävä Werner Schreyer ("Point Blank", "9 1/2 viikkoa 2"), joka vastaa Jasmin Tabatabain kanssa elokuvan kuumottavimmasta rakastelukohtauksesta, joka on yksi elokuvahistorian upeimpia ja kiihoittavimpia (ellei lasketa XXX-elokuvia). Muissa osissa nähdään mm. Andrea Sawatzki, Oliver Hasenfratz, Peter Sattmann ja Heio von Stetten. Loistava elokuva, musiikkileffojen klassikko.

Pisteet: 5/5

Maissilapset

Vuonna 1984 valmistunut kauhuikoni Stephen Kingin ("Hohto", "Uinu, Uinu Lemmikkini") romaaniin perustuva kauhuelokuva "Children of the Corn" lukeutuu kauhuelokuvien klassikoihin eikä syyttä suotta. Lähes kaikki elementit toimivat, käsikirjoittaja George Goldsmith ("Ei turvapaikkaa", "Hyönteinen") on saanut aikaan nerokasta dialogia hahmoille ja hahmot ovat sopivan monimuotoisia. Fritz Kierschin ("Katujen kasvatit", "Sivullinen") ohjaus on myöskin keskitasoa, mutta kauhua se ei onnistu synnyttäämään kuin muutamin satunaisin hetkin. Jonathan Eliaksen ("Watchmen", "Kuuma suhde") säveltämä soundtrack on tunnelmallista, muttei saa luotua kunnon kauhua. Raoul Lomaksen ("The Prowler", "Kohtalokas kaappaus") kuvaus on kuitenkin melko korkeatasoista ja elokuvan tehosteet aikaan nähden aika hyviä. Näyttelijät suorittavat tehtävänsä kunnialla lävitse, jos suoraan sanotaan, lapsi ja nuorisonäyttelijät tekevät elokuvan parhaimmat roolit. Sankariparina häärivät Peter Horton ("Vaarojen laakso", "Happy Endings") ja superkaunis Linda Hamilton ("Terminator", "Terminator 2"). Horton on roolissaan kohtalainen, mutta Hamilton on liian pökkelö jostain syystä. Bensatankin omistajana nähdään elokuvan parhaisiin lukeutuva R.G. Armstrong ("Nimeni on Nobody", "Predator - Saalistaja"). Pahiksia ovat erinomaisia lyhytkasvuinen John Franklin ("Addams Family - perhe Addams", "Wag the dog - häntä heiluttaa koiraa") ja 19-vuotias nuorukainen Courtney Gains ("Faster", "Sweet Home Alabama"). Hyvislasten roolit tekevät erittäin tasokkaasti 11-vuotias Robby Kiger ("Kauhukopla", "Welcome Home, Roxy Carmichael") ja Anne Marie McEvoy ("Kutsu helvettiin", "Sweet Sea"). Sivuosissa nähdään mm. nätti 21-vuotias Julie Maddalena, Jonas Marlowe ja John Philbin. Huumoriakin on mukavasti, paikoin jopa idiottimaista tahatonta huumoria, mutta muuten elokuva on ihan keskitason kauhistelu ilman sen suurempia hienouksia.

Pisteet: 3,5/5

Herra Sotaministeri

Aarne Tarkas tunnetaan monista laadukkaista ja hauskoista komedioista kuten "Olin nahjuksen vaimo", "Älä nuolase..." ja "Vatsa sisään, rinta ulos!"). Eikä vuonna 1957 valmistunut "Herra sotaministeri tee poikkeusta. Kaksikon Tarkas ja Pentti Unho ("Autuas eversti", "Rakas lurjus") kirjoittama tarina on nerokas, hauska ja vielä todella mielenkiintoinen. Elokuvaa voisi kuvata vaikka Suomen "Diktaattoriksi". Poliittista huumoria on elokuva tulvillaan. Vielä kun kuullaan Harry Bergströmin säveltämää upeaa musiikkia, on klassikon ainekset kasassa. Elokuvan parissa saa nauraa vatsansa kipeäksi, niin huumoririkas se on. Pääroolissa nähdään Suomen parhaisiin koomikoihin kuuluva Pentti Siimes ("Vääpeli Körmy - Taisteluni", "Aamiainen sotakentällä") joka tekeekin oman osansa semmoisella ammattitaidolla mitä harvoin enää nähdään. Naisrooleissa nähdään superseksikkäät Heidi Krohn ("Tuntematon ystävä", "Leena"), Elina "Pikku Myy" Salo ("Mies vailla menneisyyttä", "Kauas pilvet karkaavat") ja Hillevi Lagerstam ("Lain ulkopuolella", "Takiaispallo"). Myös Tarmo Mannin tulkitsema eversti Von und Zu Eisenbahn oli hervoton, samoin Arvo Lehesmaa valtioinvarainministeri Unto Karpiona. Sivuosissa nähdään iso nippu 1950-1960 lukujen suosikkinäyttelijöitä kute Uljas Kandolin, Leo Riuttu, Fritz-Hugo Backman, Kaarlo Halttunen, Helge Herala, Ekke Hämäläinen, Pentti Irjala, Eino Kaipainen, Kullervo Kalske, Matti Kuusla, Leo Lastumäki, Matti Kuusla, Leevi Linko, Mikko Niskanen, Pertti Palo, Vilho Siivola, Pentti Viljanen ja Kaarlo Wilska. Huumoririkas Suomi-komedia.

Pisteet: 5/5

18.4

Raid

Kaksikon Harri Nykänen ja Tapio Piirainen kirjoittama suomalainen rikostrilleri pohjautuu Harri Nykäsen luomaan dekkarisarjaan ja siitä tehtyyn tv-sarjaan. Toinen käsikirjoittaja Tapio Piirainen ("Bodomin legenda", "Kissa ja varjo") ohjasi elokuvan jossa Raid palaa Venäjältä Suomeen ja saa tietää että uusnatsit ovat polttaneet hänen tyttöystävänsä Tarjan talon ja tämä on kuollut. Tästä alkaa kostoreissu. Elokuva on aika hyvin toteutettu, varsinkin Pekka Marjasen ("Poliisin poika", "Siivoton juttu") säveltämä soundtrack on hienon kuuloista. Elokuvalla on pituutta vähän päälle 2h, mutta silti se jaksaa kantaa loppumetreille asti. Ihan täysiä pisteitä elokuva ei saa, koska elokuvassa on liian amerikkalainen tunnelma muutamin kohdin. Erittäin mielenkiinoinen kv-trilleri elokuva loppupelissä on. Pääroolissa Raidina nähdään helvetin loistava Kai Lehtinen ("Mosku - lajinsa viimeinen", "Pikkusisar"). Naisroolissa nähdään kaunis Mari Rantasila ("Lakeuden kutsu", "Varjoja paratiisissa") jonka esittämä tunnuslaulu "Näkemiin rakkaani" oli kaunis ja tunnelmallinen. Puunaamamainen Oiva Lohtander ("Häjyt", "Putoavia enkeleitä") tekee poliisiroolinsa taidolla, samoin nätti Kirsti Väänänen ("Tummien perhosten koti", "Pieniä eroja") ja Pekka Huotari ("Rukajärven tie", "Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva"). Juha Muje ("Varasto", "Onnen varjot") toi elokuvaan hieman huumoria ollen osassaan etevä. Myös Markku Maalismaa, pahiksen roolissa nähtävä saksalainen Harry Baer ("Ludwig - Requiem für einen jungfräulichen König", "Kolmas sukupolvi"), prostituidun naisen osassa nähtävä ruotsalainen Lia Boysen ("Bokcirkeln", "Pyramiden") sekä Jorma Tommila, Seppo Kulmala ja Erik Kiviniemi olivat erinomaisia. Sivuosissa nähdään monia hyviä näyttelijöitä kuten Leif Andrée ("Keittiötarinoita", "Eggs") tuhkolmalaisena pastorina, Helge Herala Tarjan isänä, Sakari Jurkka komisaari Janssonin isänä sekä myös Matleena Kuusniemi, Aarno Sulkanen, Pertti Sveholm ja Miitta Sorvali Janssonin vaimona. Kohtalainen rikostrilleri.

Pisteet: 4,5/5

19.4

Spy kids 3 - Peli on pelattu

Taas tuli katsottua tämä "Spy kids"-elokuvasarjan kolmas osa, eikä hullumpi ole vieläkään. Robert Rodriguezin ohjaama ja kirjoittama elokuva kertoo nuoresta agenttipojasta Junista, joka joutuu viimeiseen tehtäväänsä pelastaan virtuaalimaailmaansa joutunut siskonsa Carmen. Elokuvaa rytmittää Rodriguezin ja hänen siskonsa Rebecca Rodriguezin säveltämä loistava musiikki. Lopputekstien aikana soi loistava Alexa Vegan esittämä laulu "Game Over". Jokapaikanhöylä Rodriguez on itse kuvannutkin elokuvan melko asianosaavasti, myös tehosteet ovat hyvät. Ne tuovat 3d-videopelin hyvin mieleen. 3d-tehosteet ovat 2d:nä katsottaessa kuitenkin pikkasen kököt, joten se syö uskottavuutta. Huumoripuolellakin on menty kahteen aiempaan osaan nähden alaspäin, se ei ole niin hauskaa. Huumoria on tosin paljon mutta silti enemmänkin olisi suonut olevan. Myös jotkut kohtaukset ovat reilusti ylipitkiä mikä aiheuttaa muutamin paikon haukotuksen. Näyttelijät tekevät kuitenkin laadukasta työtä. Daryl Sabara on omassa osassaan taas hyvä, samoin superkaunis teinitytteli Alexa Vega. Meksikolaissyntyinen veteraaninäyttelijä Ricardo Montalban ("Seikkailujen saari", "Taistelutanner") jatkaa iso-isän osassa tutulla tyylillä. Lapsi- ja nuorisonäyttelijät Ryan Pinkston ("Paha pukki", "Full of It - valheesta todeksi"), Robert Vito ("Urban legends - kauhutarinoita 3", "My Best Friend's Wife"), Bobby Edner ("Monsterit Oy", "Kultaisen noutajan tapaus") ja Courtney Jines ("Red Betsy", "Gaudi Afternoon") tekevät myös kohtalaista työtä. Pahiksen osan tekee vakuuttavasti elokuvan hauskimpiin kuuluva Sylvester "Sly" Stallone ("Rambo", "Rocky"). Agenttien takapiruina häärivät Mike Judge ("Austin Powers - kumma jätkä", "Airheads - sekopäät") ja kuuma meksikaano Salma Hayek ("Once Upon a Time in Mexico", "Frida"). Myöhemmin Disneyn-leivissä suosioon nousseet laulaja-näyttelijät Emily Osment ("Hannah Montana", "The Haunting Hour: Don't Think About It) ja Selena Gomez ("Wizards of Waverly Place: The Movie", "Monte Carlo") joka tekee elokuvassa ensimmäisen elokuvaroolinsa, tekevät elokuvassa kivat pikku roolit. Aiemmista Spy kids-leffoista tutut näyttelijät Antonio Banderas, Carla Gugino, Holland Taylor, Matt O'Leary,
Cheech Marin, Danny Trejo, Alan Cumming, Tony Shalhoub, Steve Buscemi ja Bill Paxton jäävät lähinnä cameoihin lopputaistelussa. Sivuosissa vilahtavat vielä myös George Clooney ja Elijah Wood. Hyvä elokuva, mutta ei niin hyvä kun kaksi aiempaa.

Pisteet: 4/5

20.4

Panssarilaiva Potemkin

Sergei M. Eisenstein tunnetaan 1920-luvulla valmistuneista kommunistista propagandateoksistaan "Lokakuu" ja "Lakko". Myös tämä vuonna 1925 valmistunut elokuva kuuluu näihin tunnetuihin propagandateoksiin, elokuvassa on yksi parodioiduimmista kohtauksista, Odessaan portaat. Eistensteinin käsikirjoituksen kirjoittivat tähän elokuvaan Nina Agadzhanova ("Karkuri"), Nikolai Aseyev ("Mr Westin ihmeelliset seikkailut bolsevikkien maassa") ja Sergei Tretyakov ("Elisso Kaukasian ruusu", "Khabarda"). Tarina alkaa jotenkin tylsänlaisesti, mutta loppu pelastaa paljon. Kokonaisuutena elokuva on pirun mahtava. Musiikki on kaunista ja tunnelmallista, myös kaksikon Eduard Tisse ("Lokakuu", "Aleksanteri Nevski") ja Vladimir Popov ("Lakko", "Lokakuu") kuvaus on mahtavan näköistä. Efektipuolikin on kunnossa. Näyttelijätyö on kunnossa vaikkei elokuvassa olekkaan varsinaista päähenkilöä. Rooleissa nähdään mm. Aleksandr Antonov, Vladimir Barsky ja Grigori Aleksandrov. Muita mainittavia osia tekevät mm. N. Poltavtseva, Prokopenko, Beatrice Vitoldi ja Repnikova. Myös suomalainen Aleksanteri Ahola-Valo tekee pienen osan elokuvassa. Kankeasta alusta huolimatta loistava elokuva.

Pisteet: 5/5

Panssarilaiva Potemkinin jäljillä

Elokuvan "Panssarilaiva Potemkin" DVD:n ekstrana oli tämmöinen Artem Demenokin ("Jekyll und Hyde - Das Andere in uns", "Was geschah wirklich am 20. Juli 1944?") ohjaama ja kirjoittama tv.-dokumentti elokuvan kopioista, sensuurista ja muusta elokuvaan liittyvästä. Elokuvan soundtrack oli kaunista, samoin olivat asiantuntijat asiallisia. Kertojana oli Hanns Zischler ("München", "Koodinimi liekki ja sitruuna") ja asiantuntijoina olivat Enno Patalas, saksaksi dubattu Naum Kleiman ja Helmut Imig. Mielenkiintoinen dokkari, joka avaa elokuvantekoa ja vanhojen mykkäelokuvien selviytymisen vaikeutta.

Pisteet: 5/5

21.4

Die Hard - Vain kuolleen ruumiini yli

Taas tuli katsottua tämä John McTiernanin ("Die hard - koston enkeli", "Predator - Saalistaja") ohjaama toimintaklassikko vuodelta 1988. Elokuva perustuu Roderick Thorpin ("Rainbow Drive - kuoleman katu", "Devlin") kirjoittamaan romaaniin "Nothing Lasts Forever" ja käsikirjoituksen kirjoittivat Jeb Stuart ("Kahleissa", "Takaa-ajettu") ja Steven E. de Souza ("Commando", "Die Hard 2 - Vain kuolleen ruumiini yli"). Tarina on simppeli. Nykkiläinen kyttä John McClane on yksin vastassaan terroristit losilaisessa pilvenpiirtäjässä. Huumoria on hieman ja väkivalta on rujoa. Paikoin kuullaan Michael Kamenin ("Tappava ase", "X-Men") säveltämää musiikkia joka on ihan ok-tasoa. Lopputekstien aikana kuullaan loistava Vaughn Monroen esittämä joululaulu "Let It Snow! Let It Snow! Let It Snow!". Tehosteet ovat hienoja, mutta näyttelijätyö on helvetin kovatasoista. Bruce Willis ("Sokkotreffit", "Hudson Hawk - varkaista parhain") tekee läpimurtoroolinsa hyvin, ollen pirullinen vastus terroristeille. McClanen vaimona nähdään kaunis Bonnie Bedelia ("Die Hard 2 - Vain kuolleen ruumiini yli", "Kunnes toisin todistetaan"). Reginald VelJohnsonin (komediasarja "Family Matters", "Ghostbusters - haamujengi") tekee osan hauskana jenkkikyttänä oikein erinomaisesti. Paul Gleasonin ("Abominable", "Van Wilder") osa poliisipäälikkönä oli myös tehty erinomaisesti, samoin William Athertonin ("Viimeinen samurai", "Die Hard 2 - Vain kuolleen ruumiini yli") tulkitsema tv-kanavan haastattelija oli erinomainen. Sivuosista voisi esille nostaa myös Hart Bochnerin ja James Shigetan. Pahisten osissa nähdään loistava Alan Rickman ("Sweeney Todd: Fleet Streetin paholaisparturi", "Galaxy Quest"), 45-vuotiaana kuollut venäläinen Alexander Godunov ("31 iyunya", "Carmen Syuta"), Bruno Doyon, Andreas Wisniewski, "Walker, Texas Ranger"-sarjasta tuttu Clarence Gilyard Jr., Joey Plewa ja Lorenzo Caccialanza. Hauskan sivuosan tekee myös De'voreaux White. Näyttelijätyö on mahtavaa, mutta terroristien kieli alkaa ärsyttää. Ne eivät osanneet päättää puhuvatko englantia vai saksaa. Muuten loistava elokuva.

Pisteet: 5/5

22.4

Kadonneen aarteen metsästäjät

Nelosen esittäessä taas tämän ensimmäisen Indiana Jones-elokuvan, täytyihän se tsekata lävitse ja onhan se vieläkin pirun loistava seikkailuelokuva. Steven Spielbergin ("Schindlerin lista", "A.I. - Tekoäly") ohjaama elokuva onnistuu kaikessa. Kolmikon Lawrence Kasdan ("Star Wars: Episodi V - Imperiumin vastaisku", "Star Wars: Episodi VI - Jedin paluu"), George Lucas ("Indiana Jones ja viimeinen ristiretki", "Star Wars: Episodi IV - Uusi toivo") ja Philip Kaufman ("Valiojoukko", "Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta") kirjoittama kässäri on mielenkiintoinen, aikaa kestävä ja se sisältää paljon hauskoja ideoita. Spielbergin hovisäveltäjä John Williams ("Harry Potter ja viisasten kivi", "Schindlerin lista") on tehnyt myös upean musiikkiraidan tähänkin elokuvaan. Tehosteet ovat aikaan nähden myös vakuuttavan näköisiä, varsinkin lopussa kun natsit sulavat. Väkivaltaa on senverta reilusti että K-11 ikäraja on mielestäni hieman alhainen, K-15 olisi sopivampi. Elokuva etenee sujuvasti eteenpäin ja näyttelijät ovat vakuuttavia. Indiana Jonesin roolin teke asillisesti Harrison Ford ("Blade Runner", "Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta") ja hänen aisaparinaan toimiva Karen Allen ("Haamujen kosto", "Starman") on sekä hyvä näyttelijä että myös kaunis mimmi. Myös John Rhys-Davies ("Indiana Jones ja viimeinen ristiretki", "Taru Sormusten Herrasta"-elokuvat) on hauska omassa osassaan. Pahisrooleissa nähdään tyylikästä työtä tekevät Paul Freeman ("Hot Fuzz", "Pahuuden todistaja"), Ronald Lacey ("Red Sonja", "Vampyyrintappajat") ja saksalaissyntyinen Wolf Kahler ("Sherlock Holmes: A Game of Shadows", "Barry Lyndon"). Natseissa on elokuvan ainoa ongelma, sillä ne puhuvat englantia eivätkä saksaa kuten pitäisi. Se ei elokuvaa kaada, mutta ärsyttää alkupuolella hieman. Sivuosissa nähdään mm. Denholm Elliott, uransa ensimmäisessä näkyvässä roolissa oleva Alfred Molina ja Vic Tablian. Anthony Higgins tekee myös pienen sivuosan elokuvassa. Kovan luokan seikkailuleffa, jossa on hyvää huumoria. Klassikko.

Pisteet: 5/5

23.4

Terminator - Tuhoaja

Yksi kaikkien aikojen toimintaklassikoista. James Cameron ("Avatar", "Titanic") toi vuonna 1984 elokuvateattereihin tämän elokuvan nuoresta Sarah Connorista, jota uhkaa robotti tulevaisuudesta ja häntä suojelemaan lähetetään nuori vastarintaliikkeen sotilas Kyle Reese. Cameron kirjoitti elokuvan upean käsikirjoituksen yhdessä Gale Anne Hurdin ("Aliens - Paluu", "Terminator 2 - Tuomion päivä") ja William Wisher Jr.in ("Judge Dredd - tuomari", "13. soturi") kanssa. Brad Fiedelin ("Tosi valheita", "Syytetty") säveltämä soundtrack on helvetin loistavaa kuunneltavaa, puolalaisen Adam Greenbergin ("Näkymätön rakkaus - ghost", "Hol Ba'eynayim") kuvaus on hienon näköistä ja tehosteet ovat todella upeasti toteutettuja. Ydinsodan tuhoama Los Angeles on kammoittavan näköinen, Terminaattorit aidon näköisiä ja muutenkin tunnelma pysyy hyvin kasassa. Lopun Terminaattori on kuitenkin hieman kökösti toteutettu, mutta silti uhkaava tunnelma on säilynyt. Myös idiottimaisuuksia löytyy elokuvasta tarpeeksi että voi naureskella niille. Pääosissa nähtävä Linda Hamilton ("Beauty and the Beast", "Dante's Peak") on kaunis ja näyttelee etevästi nuorta Sarah Connoria. Kyle Reesen roolissa nähdään juuri passeli mies kyseiseen osaan, Michael Biehn ("Aliens - Paluu", "Planet Terror"). Pahis-Terminaattorina nähdään Arnold Schwarzenegger ("Predator", "Eraser"), joka on tässä elokuvassa vain yrmy tappokone ilman armoa ja näyttelytaitoja. Kaksikko Paul Winfield ("Star Trek II: Khanin viha", "Mars hyökkää!") ja Lance Henriksen ("Aliens - Paluu", "Alien vs. Predator") tekevät hyvää työtä poliiseina. Earl Boenin ("Terminator 3: Koneiden kapina", "Miljoonan dollarin perintö") on erinomainen kusipäisenä psykologina. Pienissä sivuosissa nähdään Rick Rossovich, kaunis Bess Motta sekä Bill Paxton. Klassikko, jonka voi katsoa monta kertaa.

Pisteet: 5/5

24.4

Terminator 2 - Tuomion päivä

Vuonna 1991 sai jatkoa vuonna 1984 valmistunut megahitti Terminator, ohjaajan pallilla jatkoi vakuuttavin ottein James Cameron. Kässäristä vastasivat yhä myös kaksikko James Cameron ja William Wisher Jr. Nyt Sarah Connorilla on 10-vuotias poika John. Tulevaisuudesta tulee kaksi Terminaattoria, hyvä suojelemaan Johnia ja paha tappamaan. Brad Fiedelin tekemä musiikki on edelleenkin pirskatin hyvää ja tehosteet ovat niin huikeita että suu loksahtaa lattiaan asti. Ohjaajan pidennetty versio antaa elokuvaan myös paljon uusia kohtuksia ja avaa sitä erinomaisesti. Adam Greenbergin kuvaus on todella vakuttaa vieläkin, varsinkin Sarahin unikohtaus jossa Los Angeles räjähtää ilmaan, on teknisesti loistava ja surullinen. Kronologisia virheitä elokuvassa on jonkun verran, mutta jos niitä ei huomio, elokuva on täydellinen. Hyvänä Terminaattorina nähdään helvetin loistava Arnold Schwarzenegger, Sarah Connorina roolissaa kasvanut Linda Hamilton, John Connorina loistava Edward Furlong ("American History X", "Uinu Uinu lemmikkini 2") ja pahiterminaattorina Robert Patrick ("Walk the Line", "Turvatalo") joka on vakuuttava. Sivuosissa nähdään mm. Earl Boen, Joe Morton ("Speed - Kuoleman kyydissä", "American Gangster"), S. Epatha Merkerson ("Black Snake Moan", "Mother and Child"), Castulo Guerra ("Epäillyt", "Amistad"), seksikäs Jenette Goldstein ("Aliens - Paluu", "Titanic") ja Xander Berkeley ("Gattaca", "Taken"). Näyttelijät ovat mahtavia, musiikki, tehosteet ja lavastus samaten. KLASSIKKO!

Pisteet: 5/5

25.4

Vertigo-Punainen kyynel

Voi jumankekka kuinka mahtava tämä Alfred Hitchcockin ("Linnut", "Psyko") ohjaaama mysteerijännäri oli. Elokuva perustuu Pierre Boileaunin ja Thomas Narcejacin kirjoittamaan romaaniin "D'Entre Les Morts" ja käsikirjoituksen kirjoittivat Alec Coppel ("Hankala huvimaja", "Happomurhaaja"), Samuel A. Taylor ("Kaunis Sabrina", "Sabrina") ja Maxwell Anderson ("Saanko esitellä, Joe Black", "Länsirintamalta ei mitään uutta"). Tarina on monitahoinen ja kun kuvittelee että elokuva jumahtaa paskanjauhannaksi se saakin uutta virtaa ja päättyy tylysti kuin seinään. Bernard Herrmann in ("Citizen Kane - Sensaatioiden mies", "Vaarallinen romanssi", "Psyko") upea soundtrack pitää otteesaan koko keston ajan, myös Robert Burksin ("Takaikkuna", "Linnut") kuvaus on vakuuttavan näköistä. Eivät näyttelijätkään ole mitään huonoja. James Stewart ("Ihmeellinen on elämä", "Erään murhan anatomia") todistaa että osaa näytellä myös hieman kahjoakin ja silmänkarkkia tarjoilee seksikäs Kim Novak ("Kultainen käsivarsi", "Rakkauden huviretki") joka tekee naispääroolin vakuttavasti. Elokuva jää lähestulkoon näiden kahden näyttelijän varaan. Hieman suuremmissa sivuosissa nähdään Barbara Bel Geddes ("Muistan äidin", "Laulu viidestä pennistä") ja Tom Helmore ("Aikakone", "Mieheni entinen"). Klassikko, joka pitää otteesaan loppuun asti. Upea visuaalisesti ja Herrmannin musiikki on mahtavaa.

Pisteet: 5/5

26.4

Terminator 3: Rise of the Machines

Vuonna 2003 ilmestyi sitten Terminator-trilogian kolmas osa, joka tosin ei ole kahden aiemman veroinen mutta loistava silti. James Cameronin tilalle kuskinpaikalle ponkaisi Jonathan Mostow ("U-571", "Surrogates - Sijaisrobotit") ohjaten kohtalaisen toimintaräimeen. Juoni on kolmikon John D. Brancato ("Catwoman", "Terminator - Pelastus"), Michael Ferris ("Catwoman", "The game - oletko valmis peliin?") ja Tedi Sarafian ("Killer Wave", "Tank Girl") käsialaa olematta huono, mutta muutamat virheet aiempiin elokuviin nähden ovat ärsyttäviä laskien pisteitä hieman. Säveltäjänä toimii tässä vakuuttavalla tavalla Marco Beltrami ("Die Hard 4.0", "I, Robot") ja Don Burgessin ("Spider-Man - Hämähäkkimies", "Forrest Gump") kuvaus upeaa katseltavaa. Toimintajaksot pelaavat, tunnelma on korkealla ja tehosteet ovat nättejä. Loppukohtaus on surullinen. Näyttelijät tekevät taas laatutyötä. Arnold Schwarzenegger on taas Terminaattorina helkutin vakuuttava, John Connorin osan tekee kohtuu hyvin Nick Stahl ("Sin City", "Veteen piirretty viiva") ja naisroolin on kaivettu seksikäs Claire Danes ("William Shakespearen Romeo + Julia", "Tähtisumua") ja pahisterminaattorin osan tekee vähäsanainen mutta sitäkin kuumempi Kristanna Loken ("BloodRayne", "In the Name of the King: A Dungeon Siege Tale"). Sivuosissa nähdään mm. CSI-sarjasta muutamasta episodista tuttu David Andrews, Mark Famiglietti ja lyhyen visiitin tekevä Earl Boen. Laadukas toimintaleffa.

Pisteet: 4,5/5

27.4


Fievel matkalla Amerikkaan

Don Blunth tunnetaan monista loistavista animaatioita kuten Kaikenkarvainen Charlie, Maa Aikojen alussa ja Peukalo-Liisa. Tämä vuonna 1986 valmistunut Judy Freudbergin ("Plaza Sésamo: ¡A mi me gusta contar!", "Sesame Street Jam: A Musical Celebration") ja Tony Geissin ("Maa aikojen alussa", "Maa aikojen alussa 2") käsikirjoittama kuuluu klassikoihin, jotka voi katsella monta monituista kertaa. Se on suorastaan mahtava. Mukaan mahtuu hauskoja hetkiä sekä kyyneleet silmiin saavia kohtuauksia. Animaatio on rujoa, mutta se toimi kuvatessa New Yorkia. Taustat eivät pahemmin liiku, mutta James Hornerin säveltämä soundtrack on maailmanluokkaa. Muutama laulu kuten Linda Ronstadtin ja James Ingram esittämä kaunis laulu "Somewhere Out There" ja hauska "There Are No Cats in America" ovat elokuvan parhaita lauluja. Suomenkielinen jälkiäänitys on laadukasta. Rooleissa ovat mm. Kasimir Pennanen, Heikki Nousiainen, Klaus Thomasson, Heikki Häkkä
ja Keijo Romppainen. Kokonaisuus ansaitsee viisi pistettä, klassikko todellakin.

Pisteet: 5/5

Kiinni on ja pysyy

Tämä Armand Lohikosken ("Kahden ladun poikki", "Risti ja liekki") ohjaama "Pekka ja Pätkä"-elokuva lukeutuu Suomi-komedioiden klassikoihin. Reino "Repe" Helismaan kirjoittama tarina on hauska, nerokas ja idearikas. Toivo Kärjen säveltämä soundtrack on myös vakuuttavaa. Ei tämä ole lajinsa kärkeä, mutta klassikko silti, kuten muutkin Puupää-filmit. Esa Pakarinen ("Severin suhinat", "Meiltähän tämä käy") ja Masa Niemi ("Yks' tavallinen Virtanen", "Lentävä kalakukko") tekevät pääkaksikkona tasokasta työtä. Siiri Angerkoski ja Armas Jokio puuttuvat vahvuudesta, mutta sivuosissa nähdään soma Liisa Taxell ("'Jees, olympialaiset', sanoi Ryhmy", "Toivelauluja"), loistava Tommi Rinne ("Tähtisumua", "Iskelmäkaruselli pyörii") ja pahiksina nähtävät Einari Ketola, Arvo Kuusla ja todella hauska Åke Lindman. Pienissä osissa nähdään muutamia tunnettuja näyttelijöitä kuten Uljas Kandolin, Pentti Irjala, Ossi Elstelä, Paavo Hukkinen ja Kaarlo Wilska. Hauska ja erittäin hyvin näytelty komedia.

Pisteet: 5/5

28.4

Piranha 3D

Tämä vuonna 2010 valmistunut kauhukomedia on eräänlainen Re-Make versio Joe Danten samannimisestä klassikosta vuodelta 1978. Ranskalaisen Alexandre Ajan ohjaamista olen katsonut loistavan "Haute Tension" ja keskitason kauhistelu Re-Maken "Hills have eyes", mutta tämä on taas lähes samalla tasolla Haute Tensionin kanssa. Brutaali, ällöttävä, karmea, sadistininen, hieman hauska ja juonellisesti kliseinen elokuva jaksaa loppumetreille pitää otteesaan. Kaksikon Pete Goldfinger ("Sorority Row") ja Josh Stolberg ("Good Luck Chuck", "Kids in America") kirjoittama tarina tarjoaa paljon ällöttävää väkivaltakuvastoa, tissejä alkupuolella, muutaman hyvän henkilöhahmon ja karmeita CGI-Pirajoita ämpärikaupalla. Michael Wandmacherin ("Drive Angry", "Never Back Down") musiikki on laadukasta tämmöiseen teinihöttöön ja kuvaaja John R. Leonettin ("Mask - naamio", "Mortal Kombat") 3D-kuvaus on 2D:nä muutamin kohdin outoa. Näyttelijä suoriutuvat rooleistaan olematta huonoja tai hyviä. Elisabeth Shue ("Paluu tulevaisuuteen II", "Hollow man - mies ilman varjoa") on vielä 47-vuotiaana aikamoinen kissa, Steven R. McQueen (tv-sarjat "Minutemen" ja "Vampyyripäiväkirjat") tekee perheen teinipoikana kohtalaista työtä, Adam Scott ("Velipuolet", "Lentäjä") on myöskin ihan kelpo roolissaan, Jerry O'Connell ("Avaruusluikkarit", " Stand by Me - Viimeinen kesä") on kusipäisenä äijänä erinomainen ja perheen nuorimpina lapsina nähdään Brooklynn Proulx ja Sage Ryan. Muissa osissa nähdään mm. Ving Rhames poliisina, Jessica Szohr, Dina Meyer, Christopher Lloyd, Kelly Brook ja pornouraa luonut Riley Steele ("Pirates II: Stagnetti's Revenge", "Riley Steele: Bar Pussy"). Lyhyessä roolissa vilahtaa Eli Roth. Klassikko, mutta Pirajoiden halpa ulkoasu laskee pisteitä puolella. Verta, tissejä ja ruumiinosia sopiva määrä.

Pisteet: 4,5/5

2001: Avaruusseikkailu

Loistava sci-fiklassikko Stanley Kubrickilta ("Hohto", "Full Metal Jacket") vuodelta 1968. Ohjaus on nerokasta, samoin käsikirjoitus, josta vastasivat Kubrick ja Arthur C. Clarke, jonka tarinaan "The Sentinel" elokuva perustuukin. Elokuva on paikoin niin outo ettei siitä tajua, mutta sen klassikkoasemaan se ei vie. Elokuva ei ole näyttelijöiden elokuva, vaikka he tekevätkin loistavaa työtä. Pääosaan nousevat Geoffrey Unsworthin ("Cabaret", "Superman") upea kuvaus ja nelikon Aram Khachaturyan, György Ligeti, Johann Strauß ja Richard Strauss säveltämät hienot sävelmät kuten "Thus Spoke Zarathustra" ja "An der schönen, blauen Donau". Tehosteet ovat aikaan nähden huikeaa katsottavaa. Näyttelijät eivät ole mitään kovinkaan tunnetuja. Tärkeimmissä rooleissa nähdään Keir Dullea ("The Good Shepherd", "Musta joulu"), Gary Lockwood ("The Lieutenant", "Kuumetta veressä") ja William Sylvester ("Gorgo", "Devil Doll"). Myös Douglas Rain ("2010", "Rakkautta ja petoksia") tekee upeaa työtä HAL9000-tietokoneen äänenä. Upea taideteos Stanley Kubrickilta. Suosittelen.

Pisteet: 5/5

29.4

Indiana Jones ja tuomion temppeli

Vuonna 1984 valmistui kassamageneetiksi osoittautuneelle Kadonneen arteen metsästille jatkoa. Ohjaajan penkillä istui edelleenkin Steven Spielberg ja George Lucasin tarinan pohjalta käsikirjoiutuksen kirjoittivat Willard Huyck ("Svengijengi -62", "Howard - uuden ajan sankari") ja Gloria Katz ("Messiah of Evil", "Rankat kielikurssit") ja tätä voidaan pitää hauskimpana Indiana Jones-leffana, vastapainoksi myös raaimpana, sillä meno on välillä aika brutaalia. Juuri tämän vuoksi elokuva on Intiassa kieletty, koska muinaista uskontoa halveerataan. John Williamsin säveltämä musiikki on edelleenkin todella tunnelmallista, samoin tehostepuoli ja Douglas Slocomben kuvaus. Indiana Jonesin roolissa nähdään Harrison Ford, joka vetää roolinsa sillä tutulla draivilla. Naisroolissa esiintyy hauska ja ihana Kate Capshaw ("Musta sade", "SpaceCamp - matka tuntemattomaan"). Jonathan Ke Quan ("Arkajalat", "Breathing Fire") tekee pikkupojan roolinsa hyvin. Pääpahiksina nähdään intialaiset Amrish Puri ("Gandhi", "Dilwale Dulhania Le Jayenge") ja Roshan Seth ("Poikien pesula", "Vertical Limit") joista kumpikin ovat helkutin hyviä. Sivuosissa nähdään mm. Philip Stone ("Hohto", "Barry Lyndon"), Roy Chiao ("Bloodsport - viimeiseen asti", "Zhi fa xian feng"), Dan Aykroyd ("Ghostbusters 2 - Haamujengi 2", "Blues Brothers"), D.R. Nanayakkara ("Aavikon laki", "Ahasin Polawatha"), Dharmadasa Kuruppu ("Ganesh - poika Intiasta", "Thun Man Handiya"), Raj Singh ("Agneepath", "Kranti") ja Ric Young ("The Transporter", "Kiss of the Dragon"). Loistava elokuva, hauska ja toiminnallinen.

Pisteet: 5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti