lauantai 11. elokuuta 2012

Viikko 27

2.7

Heavy Metal

Englantilaisen Gerald Pottertonin ohjaama Heavy Metal vuodelta 1981 oli itselleni aika outo tapaus. Ei sen vuoksi, etten sitä olisi koskaan nähnyt. Tämä kolmas katselu oli ensimmäinen kerta kun päätin selvittää mikä elokuvan nimi on. Elokuva perustuu samannimiseen sarjakuvalehteen. Elokuvan käsikirjoitti iso joukko eri ihmisiä kuten pääkäsikirjoittajat Daniel Goldberg ("Natsat", "Cannibal Girls") ja Len Blum ("Yli aidan", "Beethovenin toinen"). Elokuva kertoo pienestä, mutta sitäkin vaarallisemasta Loc-Nar- pallosta (äänenä Percy Rodrigues), joka on kiertänyt ympäri avaruutta eri ajoissa ja kertoo kertomuksia nuorelle tytölle. Elokuva koostuu monista lyhyistä, erotiikalla ja väkivallalla höystetyistä kertomuksista. Ensimmäinen kertoo taksikuski Harry Canyonista (Richard Romanus), joka pelastaa salaperäisen tytön (Susan Roman) pahan Rudmickin (Al Waxman) kynsistä. Yksi tarinoista kertoo teinipoijasta, joka joutuu outoon fantasiamaailmaan ja saa nimekseen Den (John Candy), tapaa maasta tulleen, seksikkään Katharinen (Jackie Burroughs) sekä joutuu kunigattaren (Marilyn Lightstone) vihan kohteeksi. Tarinat ovat monenkirjavia ja ne tarjoavat niin komediaa, draamaa, scifiä, kauhua, toimintaa kun seikkailukin sekä fantasiaa. Ääninäyttelijät tekevät uskomatonta työtä, varsinkin John Candy. Jackie Burroughs (draamasarja "Tie Avonleaan", "Lost and Delirious") on nuoren Katharinen äänenä hyvä. "Captain Sternn" episodissa kuullaan ehkäpä elokuvan parhaat ääniroolisuoritukset. Eugene Levy ("Best in Show", "Broadwayn kutsu") on niljakkaana kapteeni Sternninä aivan huikea. Rodger Bumpass ("Paavo Pesusieni", "Monsterit OY") on Hanover Fistenä suorastaan maaginen ja muutkin näyttelijät ovat erinomaisia. Humoristisin on episodi, missä Gloria-niminen nuori nainen (Alice Playten) saapuu avaruusalukselle missä on seksiä kaipaava robotti (John Candy) ja huumeita käyttävä humanoidikaksikko Edsel (Eugene Levy) ja Zeke (Harold Ramis). Kun vielä taustalla kuullaan Elmer Bernsteinin ("Cape Fear", "Minun elämäni") säveltämää musiikkia, on yksi animaatiohistorian parhaista elokuvista käsillä. Omassa sarjassaan tämä on yksi parhaimpia. Animaatio, josta vastasivat mm. Michael Bannon, Bobby Clennell ja John Cousen, on melko realistista. Elokuva on tehty niin taidokkaasti että kohtaus, jossa lentäjä joutuu laskeutumaan saarelle, jolla on lentokoneen raatoja aina ensimmäisen maailmansodan peruilta, tuntuu kolmannellakin katselukerralla hyvin ahdistavalta. Tämä on erinomainen elokuva, jonka voi katsoa monta kertaa kyllästymättä. Ainoa vika on käytännössä kämänen nauha, millä äänenlaatu on kaunana priimatavarasta. Se nyt ei ole elokuvan vika varsinaisesti.

Pisteet: 5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti