Viikko 28

13.7

Kissojen valtakunta

Vuonna 1995 ohjasi Yoshifumi Kondô  Aoi Hiiragin mangan pohjalta animedraama Sydämmen kuiskauksen, joka on yksi suuria suosikkejani. Tämä vuonna 2002 valmistunut Hiroyuki Moritan, joka toimi animaattorina mm elokuvissa Memories ja Kikin lähettipalvelu, ohjaama anime on edellämainitun epävirallinen jatko-osa. Ainoa mikä yhdistää elokuvat ovat paroonin ja Mutan hahmot. Reiko Yoshidan ("Tokyo Mew Mew", " K-On!") käsikirjoitus pohjautuu Aoi Hiiragin mangaan "Neko no Danshaku, Baron". Elokuva kertoo nuoresta Haru-tytöstä (äänenään Chizuru Ikewaki), joka pelastaa kissan, joka paljastuu prinssi-Luneksi (Takayuki Yamada). Tämän isä, Kissojen valtakunnan kunigas (Tetsurô Tanba) haluaa naittaa palkkoksi Harun Lunen kanssa. Haru kauhistuu ja pyytää apua kahdelta kissalta, lihavalta Mutalta (Tetsu Watanabe) ja paroonilta (Yoshihiko Hakamada). He joutuvat Kissojen valtakuntaan, jossa nuori ja kaunis tyttökissa Yuki (Aki Maeda) yrittää auttaa Harua. Ääninäyttely toimii kautta linjan. Chizuru Ikewaki ("Kamisama no karute", "20-seiki shônen: Honkaku kagaku bôken eiga") on Haru-tyttönä erinomainen. Battle Royalesta ja Battle Royale II:sta tuttu Aki Maeda tekee upeaa työtä Yuki-kissana. Yoshihiko Hakamadan ("Watashi dasu wa", "Nakitai toki no kusuri") on herrasmiesmäisenä paroonina hyvä myöskin. Yôsuke Saitôn("Kizuna", "Hush!") tulkitsema Toto-varis on läppä, samoin Kumiko Okae ("Mikkai no yado 7", "Kaguyahime densetsu satsujin jiken") Harun äitinä. Elät vain kahdesti elokuvassa nähty Tetsurô Tanba tekee uskomatonta työtä kissakuninkaana. Muissa osissa ovat mm, Hitomi Satô, Kenta Satoi ja  Mari Hamada. Tässä on myös Yuji Nomin ("Sydämmen kuiskaus", "Viimeinen keisari") upea soundtrack ja Ayano Tsujin laulama kiva "Kaze Ni Naru". Ainoat seikat minkä takia tämä ei pääse Sydämmen kuiskauksen tavoin viiteen pisteeseen on juonen pienoinen ohkaisuus ja animaation pienimuotoinen kökköisyys. Muuten tämä on klassikkokamaa.

Pisteet: 4,5/5

14.7

Naapurini Totoro

Eikä tämäkään Miyazaki menetä otettaan vaikka tämän katselisi kuinka monta kertaa tahansa. Tässä toimii aivan kaikki ja onkin ansaitusti Studio Ghiblin "keulakuvaelokuva". Miyazakin ohjaus on vahvaa, kuten aina ja hänen tekemänsä käsikirjoitus on yksinkertaisuudessaan vangitsema kertomus lapsuudesta ja yksinäisyydestä. Elokuva alussa pieneen kylään muuttavat sisarukset Mei (Chika Sakamoto) ja Satsuki Kusakabe (Noriko Hidaka) isänsä Tatsuon (Shigesato Itoi) kanssa. Heidän äitinsä Yasuo (Sumi Shimamoto) on sairaalassa. Elokuvassa tytöt tapaavat pieniä suloisia metsänhenkiä, Nokipalleroita ja ison, mutta kiltin Totoron (Hitoshi Takagi). He tutustuvat myös naapurin kilttiin mummoon (Tanie Kitabayashi) ja poika Kantaan (Toshiyuki Amagasa). Tuttuun tyyliin elokuvan kauniista musiikista vastaa Joe Hisaishi  ja tunnuskappale "Tonari no Totoro" on ihana. Animaattorit (esim Toshio Kawaguchi, Masako Shinohara ja Hideko Tagawa) ovat tehneet upeaa jälkea tässä(kin) Studio Ghiblin elokuvassa. Rakastuin tähän jo ensimmäisellä katselulla kun YLE esitti muutamia vuosia sitten ja jäin koukkuun animeen. Ansaitsee täydet pointsit ja armottoman ylistyksen.

Pisteet: 5/5

The Serpent Warriors

Amerikkalais-honkongilainen yhteistyöräpellys, joka edustastaa 80-luvun leikkaa-ja-liimaa tasoa. Elokuvan käsikirjoituksesta vastasi joku Martin Wise, jonka ainokaiseksi tämä ö-roska jäi. Alkuperäinen elokuva on vuonna 1983 valmistunut Chi Changin ohjaama Ren she da zhan (aka Calamity of Snakes), johon sitten kaksikko John Howard (videohalpikset "Scorpion", "Avenged") ja Niels Rasmussen liittivät uutta materiaalia. Siis tämä uusi matsku on todella pitkäpiimäistä katsottavaa, mutta alkuperäisen elokuvan kohtaukset ovat laatua, varsinkin elokuvan aika huikea loppu. Elokuvan alkupuolella ollaan Amerikoissa, joissa rakennusurakoitsija Jason Kingin (alkuperäisen materiaan Yuen Kao) vaimo (Kathleen Lu) on tutkimassa näkemiään painajaisia käärmeistä. Hän yrittää etsiä käärmepapittaren (Eartha Kitt), yhdessä käärmetutkija Morgan Batesin (Clint Walker), tohtori Tim Muffettin (Christopher Mitchum) ja naistutkija Laura Chasen (Anne Lockhart) kanssa. Alkupuoli on tylsää vaeltelua aavikolla ilman mitään tolkkua, toinen puoli jo onkin viihdyttävää mättöä pilvenpiirtäjässä. Eivätkä näyttelijätkään mitään maailmanluokkaa ole. Aivan tolkuttoman surkeat näyttelijät valloittavat ruudun, ainoa jotenkin siedettävä on englanniksi osin dubattu Yuen Kao ("Long men jin jian", " Jin yi da xia"). Alkupuolella nähtävä Kathleen Lu on surkeimpia näkemiäni naisnäyttelijöitä, samoin Anne Lockhart ("Haudattu", "Kaksin karkuteillä"). Toimintaikoni Christopher Mitchum ("Hurja Jack", "Rio Lobo") on samasta puusta veistetty kun muutkin toimintanäyttelijät. John Sandersin ja Bruce Tambling ovat tehneet perinteisen syntikkasoundtrackin joka on jonkilainen perushyvä juttu tälläisessä halpiksessa. Jos rankasti sanotaan, USA puoli on surkeaa mutta Hong Kong puoli melko hyvää mäiskettä.

Pisteet: 2/5

The Super Ninja

Tämä taiwanilainen Kuo-Ren Wun ("USA Ninja", "Ren zhe da jue dou") ohjaama toimintaleffa olikin edellistä rutkaasti parempi. Käsikirjoittajasta ei ole mitään tietoa, ei myöskään elokuvan säveltäjästä. Elokuva tosin on omalla tavallaan hyvä. Elokuva kertoo Yhdysvaltalaisesta poliisi Johnista (Alexander Lou), jolla on työpari Spencer (Eugene Thomas). John tuomitaan syyttömänä, mutta tämä pakenee tyttöystävänsä Nancyn (Chung-erh Lung) luokse. Poliisi sekä salaperäiset ninjat ovat Johnin perässä. Siinä juoni lyhkäisyydessään. Elokuvan näyttelytyö on onnetonta ja sitä lisää umpisurkea englanninkielinen jälkiäänitys. Alexander Lou ("Hong men jue e zhe", "Hong yi la ma") on pääroolissaan ihan kiva potkija, mustaihoinen Eugene Thomas ("Shaolin Dolemite", "7 Lucky Ninja Kids") on Johnin parina kohtalainen ottaen lukua monasti ja useasti. Muutaman kerran sulojaan esittelevä Chung-erh Lung (Jackie Chan -elokuva "Dian zhi gong fu gan chian chan", "Du bi quan wang da po xue di zi") on pihalla kun papukaija, mutta silti vastaa aika kiihkeästä seksikohtauksesta Loun kanssa. Ja kyseinen kohtaus onkin lukemattomien tappelukohtausten ohella elokuvan parhainta antia. Sivuosissa nähdään onnettoman kököt Yi Tao Chang ("The Blazing Ninja", "Blood of the Dragon Peril") ja Jack Long ("Qi meng wu fu jiang", "Kung-Fu punainen salama") sekä myös Yang Song ja Ju Yin Bao. Tappelut ovat sopivan viihdyttäviä ja on tässä muutamia eeppisiä kohtauksia kuten Johnin kidustuskohtuaus poliisilaitoksella, Johnin ja Spencerin tappalu sekä tietenkin Nancyn ja Johnin kiihkeä rakastelukohtaus, joka taisi tulla jo mainittua. Näyttelijät ovat jo pelkästään dubbauksen takia aivan omaa luokkaansa surkeudessa ja juonenkuljetus on täynnä epäloogisuuksia. Kyllä tämän puhtaana viihteenä katselee.

Pisteet: 3,5/5

15.7

Rambo

Vuonna 2008 asteli David Morrellin luoma legendaarinen Vietnam-veteraani John Rambo neljännen kerran teattereiden valkokankaille. Nyt comeback tapahtui entistä verisemmin. Sylvester Stallone ohjasi tämän toimintaelokuvan ja kirjoitti käsikirjoituksen, yhdessä Art Monterastellin ("Saalistaja", "Total Recall 2070") kanssa. Elokuvassa seurataan vuosien kovettamaa sotaveteraani John Ramboa (Sylvester Stallone), joka elelee Thaimaassa kalastelleen ja käärmeitä keräilemällä. Eräänä päivänä Rambon kotikylään saapuu amerikkalaisia lähetyssaarnaajia, joiden johtaja Michael Burnett (Paul Schulze) pyytää että tämä veisi jokiveneellään lähetyssaarnaajat Burman puoelle, jossa oli karmea ja verinen sisällissota. Rambo ei suostu, mutta Sarah-niminen nuori nainen (Julie Benz) onnistuu kääntämään Rambon pään. Matka ei onnistu ihan tavalliseen tapaan, kun merirosvojoukko käy heidän tielleen. Rambolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin käyttää asettaan. Loppumatka sujuu normaalisti. Myöhemmin saa Rambo tietää eräältä mieheltä, Arthur Marshilta (Ken Howard), että lähetysarmeijan ihmiset ovat joutuneet sotavankileirille. Rambo joutuu viemään armeijan palkkasotilasjoukon (Matthew Marsden, Graham McTavish, Reynaldo Gallegos ja Jake La Botz) Burman puolelle. Tästä alkaa verinen lahtaus, josta ei punainen väri lopu kesken. Stallone todistaa että hänestäkin voi tullu Clint Eastwoodin tasoinen mestariohjaaja. Juoni on sopivan simppeli, mutta kantaaottava eivätkä näyttelijätkään petä. Stallone on Rambon roolissa suoraan sanoen loistava. Vähäpuheinen- ja ilmeinen mies, joka on saanut kokea paljon elämänsä aikana. Julie Benz (tv-sarja "Dexter", "Saw V") on nuorena, kauniina Sarahinan hyvä. Palkkasoturijoukosta esille voisi nostaa Graham McTavishin ("Colombiana", "Secretariat") rivosuisena ryhmänjohtaja. Burmalaiset jäävät elokuvassa vain kasvottomiksi sotilaiksi, mutta Tim Kangin ("Spectropia", "Unohdetut") on burmalaisena sotilasjohtajana hyvä. Brian Tylerin ("The Expendables", "The Final Destination 3D") säveltämä soundtrack on huikean hyvä, varsinkin alussa kuultava John Rambo-theme. Tämä on hyvä toimintapätkä, juuri sopivasti verinen ja mielenkiintoinen juoni.

Pisteet: 5/5

Walker, Texas Ranger: The Road to Black Bayou

Ja jälleen sankarillinen Texas Ranger Cordell Walker on täällä pistämässä pahiksia pataan. Ohjauksesta tässä puolitoistatuntisessa "elokuvassa" vastasi Michael Preece ja käsikirjoituksen kirjoittivat Calvin Clements Jr. ("Shadow Warriors II: Hunt for the Death Merchant", "New York Hammer") ja David Thoreau ("Final Vendetta", "Kesän maku"). Elokuvan alussa Cordell Walker (Chuck Norris) saa aivotärähdyksen ja lähtee Black Bayoulle kalastelemaan yhdessä parinsa James Triveten (Clarence Gilyard Jr.) ja hyvän ystävänsä ja entisen parinsa C.D Parkerin (Noble Willingham) kanssa. Sheree J. Wilson tekee tässä todella pienen roolin. Blue Bayoulla asiat eivät ole ihan niin kuin pitäisi. Ferris Clayton (David Huddleston) pitää poikiensa Bullin (Randal Reeder) ja Kylen (Chuckin poika Mike Norris) kanssa huumelaboratoriota suolla. Laboratorio on nuoren Marien (Jo Champa) kotona, jossa elää poikana Charlien (Glenn Walker Harris Jr.) kanssa. Tarina on toimiva, Walkerin Vietnam-traumat nostetaan esille ja Jerrold Immelin loistava soundtrack tuo tunnelmaa. Eikä tästäkään ole unohdettu sitä Walker-huumoria. Kuvaus on hyvää ja näyttelijätyö on erinomaista. David Huddleston ("Villiä hurjempi länsi", "Joulupukki") tekee pahisroolinsa hyvin ja Jo Champa ("Katujen laki", "Pikku Budha") on nuorena Mariena todella kaunis ilmestys. Erinomainen televisiotoimintapätkä.

Pisteet: 5/5