torstai 16. elokuuta 2012

Viikko 32

8.8

Tyrannosaurus Azteca

Tämä Brian Trenchard-Smithin ("BMX Bandits", "Megiddo: The Omega code 2 - tuomiopäivä") ohjaama ja Richard Manningin (tv-sarjat "Star Trek: Uusi sukupolvi" ja "Farscape") käsikirjoitta sci-fihalpis on monella tavalla monia muita vastaavanlaisia kökköilyjä parempi. Tarinankuljetus on parempaa, käsikirjoitus järkevämpi ja näyttelytyö on reilusti parempaa. Vastapainoksi efektit ovatkin sitten laadultaan surkeimpiakin surkeampaa. T-rex on niin aneemisen surkeasti animoitu että monet 90-luvun videopelit olivat grafujen osalta monta kertaa parempia. Tarina kuitenkin kertoo espanjalaisista, jotka kohtaavat intiaaniheimon viidakossa. He jäävät kuitenkin vangeiksi, mutta viidakossa nuori sotilas Rios (Marco Sanchez) pelastaa heimon pomon  Ayacoatl-tyttären (Dichen Lachman) raiskauksesta ja hirveän T-Rexin hampaista. Heimon päälikkö Matlal (Allen Gumapac) palkitsee espanjalaiset vapaudella kun katollinen, viinaanmenevä munkki Gria (Jack McGee) puhuu päälikölle. Ayacoatlin tuleva aviomies Xocozin (Kalani Queypo) ei tästä pidä ja haluaa päästä espanjalaista eroon. Erittäin verinen tv-elokuva tämä on. Siitä tulee plussaa. Elokuva on täynnä idioottimaisuuksia, jotka aiheuttavat huutonaurua. Pääosissa nähtävät Marco Sanchez tuli tutuksi Walker, Texas Ranger sarjassa ja tekee tässäkin perusvarman roolisuorituksen. Naispääosassa oleva kaunis nepanilais-australialainen Dichen Lachman ("Dollhouse", "Aquemarine") on kaunis, mutta tissit olisi voinut miesten iloksi näyttää. Muut näyttelijät tekevätkin sitten tasapaksua jälkeä. Gerald Brunskillin ("Soccer Mom", "Deep Winter") musiikki on hienoa ja Paul Atkins ("Master and Commander: Maailman laidalla", "Hawaii: Strangers in Paradise") saa talletettua kauniita viidakkomaisemia elokuvaan. Elokuva on myös lavastettu ja puvustettu yllättävän autenttisesti, mutta heimo on aika pieni ja temppeli on naurettavan pieni. Ei niin pahoja mokia kun itse dino, joka todella on hävettävän surkeasti animoitu. Katsottava halpistelu kuitenkin.

Pisteet: 3/5

9.8

Words Worth: Outer Story

Halusin katsella internetissä OVA:n Words Worth ja aluksi erehdyin katselemaan tämän  Hisashi Tomiin ("Spy of Darkness") ohjaaman ohjaaman OVA:n, joka oli jonkinlainen oheistuote edellämainutulle teokselle. Käsikirjoituksen tähän fantasiahentaianimeen teki Yousei Morino ("Welcome to Pia Carrot 2", "Romance is in the Flash of the Sword II"). Tämän kaksiosaisen (2 kertaa 25 minuuttia) OVA:n tiedot ovat tiukassa mutta miesääniroolissa kuullaan Kenichi Suzumura ja kauniista musiikista vastasi Toru Shura. Animaatiokin oli hyvin kaunista. 50 minuuttinen teos koostuu siis kahdesta osasta: Honryū no Naka de…(Within the Furious Waters) ja Dotō no Naka de… (Towards the Fierce Waves). Porno toimii, mutta juonenkuljetus on eri maata. Tässä ei oikeastaan ole mitään juonta. Astral niminen soturi matkustaa fantasiamaailmassa ja tapaa kaksi naista, Sabrinan ja Persian ja sitten hässitään. Muitakin hahmoja tässä on mutta tämä on niin sekavasti rakennettu ettei tosikaan. Stallion niminen hevosmies on kova panokone ja muitakin outoja hahmoja kuten kielellään raiskaava sammakko ja yms. Kyllä tämän katsoo ja on tämä laadukkaammin tehty kun amerikkalaiset vastaavat.

Pisteet: 3/5

Word's Worth

Tämä viisiosainen OVA se alunperin piti katsella. Tämä olikin jo juonen puolesta uskomaton teos, muttei tästä loistavaa hentaita oltu unohdettu. 125 minuuttinen teos perustuu  ELF Corporationin julkaisemaan seksipeliin, josta en tiedä mitään. Kan Fukumoton ("First Kiss Story", "Teacher's Pet") ohjaama ja osittain, yhdessä Yousei Morinon ("Pia Carrot 2 DX", "Dōkyūsei 2") kanssa käsikirjottama anime kertoo tarinan Words Worth Tablet, jonka avulla Jumala erotti luomansa valon ja varjon. Valo ja Varjo ovat yhdessä maailman tärkein asia. Astral niminen mies on ainoa joka pystyy yhdistämään nämä kaksi mahtavaa voimaa. Ja tarina on hyvin kerrottu ja kaiken lomassa on hyvin animoituja seksiakteja. Ja ne sopivat tarinaan vaikka niitä on melkein kymmenkunta koko elokuvan aikana. Eikä tietenkään demonisia raiskaajia ole unohdettu ja muuten outoja otuksia. Yksi esimerkki on kissatyttö Nina sekä mennikäinen Hyde ja kuningas Wortoshika. Toru Shura vastaa hienosta musiikkiraidasta. Päärooleissa ovat erinomaista työtä tekevät Takeshi Sonomura, Sendai, Kazuya Fujiki, Ryuji Tokorozawa, Shiko, Yuhiro Nagata, Eki Yoshida, Mimine Yamano, Satoe Nakamizu, Emiko Nakano ja Kano Kawayama. Hieno animaatio tukee tarinaa. Mielenkiintoisena sivuhuomiona on sanottava että enkkudubilla kuullaa mm.  Jenna Jameson ja  Nikki Dial, jotka ovat tunnettuja aikuisviihdetähtiä. Kaikesta paneskelusta huolimatta nerokas anime.

Pisteet: 5/5

Aniyome wa Ijippari

Tai sitten lontoolaisittan Lover-In-Law on taas yksi hentai-OVA omaan katselulistaani. 81 minuuttinen teos on Tsukasa Umidoun ohjaama, mutta käsikirjoittajasta ei ole tietoa. Se on melkein loistava, ainoa seikka mistä on pakko rokottaa on että pituuteen nähden seksikohtauksia on aivan liikaa. Tässä tapauksessa voisi sanoa sen kuuluisan sanonnan: "Ei makeaa mahan täydeltä". Elokuva kertoo teini-ikäisestä Tsutomu Katsuragista (Kakeru Shiroki), joka asuu vanhemman veljensä, tämän vaimon Main (Chisato Suzumori)  ja vastasyntyneen vauvan kanssa. Mai pyörittää kukkakauppaa ja pyytää avukseen kaverinsa Kozue Takaman (Hikaru Isshiki). Main aviomies on ollut kauan reissussa ja Mai tahtoo miestä, ja Tsytomu naista. Myös Kozue sekaantuu asiaan ja kunnon panoruljanssi on valmis alkamaan. Animaatio on hyvin kaunista, huumori on hauskaa ja seksikohtaukset hyvin tehtyjä, mutta liika on aina liikaa. Loppupelissä juonikin junnaa aivan liikaa paikallaan. Musiikki on erinomaista ja tunnuskappaleet "Flower"  ja "Ashita" ovat erinomaiset. Tämäkin toimii hyvin tiettyyn tarkoitukseen.

Pisteet: 4,5/5

Taru sormusten herrasta - Sormuksen ritarit

Ei tästä J.R.R Tolkienin Taru Sormusten herrasta-trilogian avausosaan voi muuta sanoa että hieno elokuva on kyseessä. Kaikki toimii tässä kuin unelma. Peter Jackson ("Oma taivas", "Unohdetut kuvat") on ohjannut yhden maagisimmista fantasiaelokuvista eikä sitä horjuta mikään. Käsikirjoituksen Tolkienin romaanista ovat tehneet Jackson yhdessä vaimonsa Fran Walshin ("Aivokuollut", "King Kong") ja Philippa Boyensin ("King Kong", "Oma taivas") kanssa. Tarinasta on turha kertoa mitään sillä kaikki varmaan tietävät sen. Frodo Reppuli (Elijah Wood) saa pahan valtasormuksen ja lähtevät tuhoamaan sitä ystäviensä Samwise Gamgeen (Sean Astin), Pippin Tukin (Billy Boyd) ja Merri Rankibukin (Dominic Monaghan) ja mukaan lähtevät myös Gandalf Harmaa (Ian McKellen), Boromir (Sean Bean), Legolas (Orlando Bloom), Gimli (John Rhys-Davies) ja Aragorn (Viggo Mortensen). Lisäksi elokuvassa nähdään kaunis Liv Tyler, Christopher Lee, Ian Holm, Marton Csokas, Cate Blanchett ja Hugo Weaving. Erinomainen näyttelijäkaarti. Myös tehosteet ovat huippuluokkaa, Howard Shoren ("Lentäjä", "The Cell") säveltämä soundtrack häikäisee kauneudellaan ja Andrew Lesnie, joka vastaa Babe-elokuvien kuvauksesta myös, on tallentanut Uuden Seelannin kauniit maisemat hienosti. Tästä elokuvasta ei voi olla pitämättä. Tämän voi katsella kuinka monta kertaa kyllästymättä. Klassikko.

Pisteet: 5/5

A.D. Police File 1: The Phantom Woman

Animet ovat lähellä sydäntäni ja niin myös tämä kolmesta lyhytelokuvasta koostuvan A.D. Policen ensimmäinen osa, jonka katselin jo toistamiseen. Laadukasta matskua on luvassa. Ja tissejä. Ja huumoria sekä verta ja aivan helkutin hieno juoni. Takamasa Ikegamin ("Seiden RG Veda", "Project A-Ko Versus Battle 1: Grey Side") ohjaama ja Noboru Aikawan ("Un-Go Episode:0 Ingaron", "Kujaku ô: Kikansai") käsikirjoittama Toshimichi Suzukib mangaan perustuva elokuva vain on valitettavasti dubattu englannin kielelle, joka pilaa kokonaisuutta ratkaisevasti etten voi täysiä pisteitä antaa. Elokuva kuitenkin kertoo nuoresta poliisista Leonista (Adam Henderson), joka pääsee A.D. Police yksikköön tuhoamaan androideja joita kutsutaan Voomerseiksi. Hän saa parikseen naispoliisi Geenan (Regan Forman). He alkavat kaksisteen tuhoamaan Voomereita. Eräs nais-Voomer palaa "haudan takaa" ja haluaa että Leon tappaisi tämän. Hienosti tehty animaatio, kaksikon Toto Gentica ja Kaoru Mizutani säveltämä tunnelmallinen soundtrack ja Lou Bonnevien esittämä kaunis lopputunnari Love me Tonight on uskomaton. Tämä toimii vielä toisellakin katselulla, mutta aneeminen enkkudubbaus on syvältä.

Pisteet: 4,5/5

A.D. Police File 2: The Ripper

Ja tämä Hidehito Uedan ("H2", "Honoo no Alpen Rose: Judy & Randy") ohjaama kakkososa on myös tasokas sci-fidraama, jota hieman laimentaa aneeminen enkkudubbaus. Akira Nishimorin ("Bîsuto uôzu chô seimeitai Toransufômâ supesharu", "Urban Square") käsikirjoitus on koukuttava. Nyt tarinan keskiössä on nuori naiskyttä Vanessa (Linda Mathieson), joka uskoo että nainen, jolla on mekaanisia elimiä, on sisimmältään yhä oikea ihminen. Hienoa tarinankerrontaa rytmittää Toto Gentican ja Kaoru Mizutanin upea soundtrack ja Lou Bonnevien esittämä kappale I Need Your Love. Animaatiokin on onnistunutta. Muissa äänirooleissa kuulaan Adam Henderson, Regan Forman ja Lisa Ross. On tämäkin mielenkiintoinen, mutta jälleen enkkudubbaus vie puolikkaan pisteen.

Pisteet: 4,5/5

A.D. Police File 3: The Man Who Bites His Tongue

Ja tämä A.D. Police-trilogian päätösosa, jonka ohjauksesta vastasi Akira Nishimori ammentaa paljon ideoita Paul Veerhoevenin tieteisklassikoista RoboCop (1987). Toshimichi Suzukin mangaan perustuva elokuva kertoo kuolleesta poliisista, josta kootaan Voomereita teurastava tappokone. Poliisikaksikko Leon (Adam Henderson) ja Geena (Regan Forman) eivät tästä pidä vaan haluvat tiedenaisen pään vadille. Piakoin poliisi pääseekin vapaaksi eikä kuuntele enää järkipuheita. Hieno psykologinen teos, jota horjuttaa vain umpisurkea englanninkielinen jälkiäänitys. Jälleen kaksikko Toto Gentica ja Kaoru Mizutani vastaavat soundtrackista ja lopputunnarin I´m  Every Girl esittää Lou Bonnevie. Animaatio on kaunista, vertakin nähdään sekä yhdet tissit. Hieno teos.

Pisteet: 4,5/5

10.8

Piranhaconda

Jos Tyrannosaurus Azteca oli huonoilla efekteillä ja hyvillä näyttelijöillä tehty scifistely, on tämä roskamaestro Jim Wynorskin ("Kuoleman kauppa", "Not of This Earth") ohjaama kauhuscifistely ihan päinvastoin. Tai, no mitä pitää hyvinä efekteinä. On tässä monta kertaa paremmat monsterianimaatiot kun monissa muissa tv-halpiksissa. Mutta Mike MacLeanin ("Dinocroc vs. Supergator", "Sharktopus") käsikirjoittama teos on niin hömelö ettei tosikaan. Alussa professori Lovegrove (Michael Madsen) on etsimässä joitakin munia. Sitten kuvaustiimin tappaa Piraja-Anakonda. Käytännössä koko alkupuoli näytetään jonkun kauhuelokuvan tekijätiimiä, jota tämä jättikäärme harventaa. Sitten  Kimmy (Shandi Finnessey), Rose (Terri Ivens), Jack (Rib Hillis) ja Milo ( Chris De Christopher) ajavat takaisin hotellilleen, mutta matkalla Pike-niminen pahis (Michael Swan) pysäyttää nämä ja kaappaa. He vievät heidät johonkin hylättyyn tehtaaseen jossa Madsenin näyttelemä proffa on vangittuna. Ja sitten kaikki arvaa miten käy. Juoni vielä menettelee, mutta kun näyttelijät ovat luokattomia. Pääroolissa muka oleva Madsen on niin surkea ettei tosikaan, naispääroolissa väitetty oleva Rachel Hunter ("Two Shades of Blue", "Vallan otteessa") on aika MILF muttei tee mitään järkevää juonen kannalta. Elokuvan sankari Rib Hillis ("According to Spencer", "Empathy") on yksi surkeimpia toimintatähtiä. Sivuosassa nähdään ihan kivan näköinen Angie Savage ("Speed", "Rawhide 2: Dirty Deeds") joka aikuisviihdetaustastaan huolimatta ei näytä tissejään. Hulvaton Chris De Christopher ("Busty Cops Go Hawaiian", "The Devil Wears Nada") näyttelee elokuvaohjaaja Miloa, jonka tarkoituksena on tehdä parodiaa Wynorskista. Veljesten Kapla musiikki on mukiinmenevää. CGI-tehosteet ovat tökeröitä, mutta monta kertaa paremmat kun aiemmassa tv-scifistelyssä. Kyllä tämänkin katselee viihteenä.

Pisteet: 2/5

11.8

Calamity of Snakes

Katsoinmpa nyt viimein tän elokuvan mistä  John Howard js Niels Rasmussen källivät kohtauksia elokuvaansa The Serpent Warriors. Siis tää on ihan keskitason honkkarikauhua, jonka ohjauksesta vastasi Chi Chang ("Yong chun jie quan", "Bruce Leen tarina") ja käsikirjoituksen kirjoittivat Changin kanssa yhdessä Kang Nien Li ("Bao jian ta", "Wan pi gou") ja Kuo Jung Tsai (" Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme"). Tää oli reilusti parempi kun The Serpent Warriors. Tämä oli aikamoinen genremixi. Mukana oli niin toimintaa, kauhua, jännitystä, rikoselokuvaa, komediaa sekä romantiikkaa. Elokuvasta on kenties otettu vaikutteita Samuel L. Jackonin elokuvaan Snakes on a Plane (2006). Elokuvassa käärmeet kostavat kun eräs arkkitehti ei kuuntele vaimonsa varoitusta, jonka oli saanut unessa. Kevyttä höttöähän tämä on. Sherman Chowin säveltämä musiikki on toimivaa, tehosteet näyttävät hyvältä (tosin katsomani YouTube-video oli tasoltaan todella surkea VHS-kopio josta sai juuri ja juuri selvää) ja näyttelijät tekevät kohtalaiset roolisuoritukset. Yuen Kao on hyvä miesroolissaan ja muissa osissa ovat mm. Lei Chang ("Long zheng hu dou jing wu hun", "Wu zhuang yuan Tie Qiao San"), Chung-Lien Chou ("Guningtou da zhan", "Fa wang zhui zong") ja Tung-min Huang. Juuri sopivan hurmeinen raina kun sopiikin odottaa. Mukana mm. lihava nainen, joka syö paljon, kiivasluonteinen pikkutyttö ja muitakin persoonallisuuksia. Kiva kauhistelu Aasiasta.

Pisteet: 3,5/5

12.8

Blackjack

Pistästä aikaa kirjaston lainoja. John Woo on toimintaelokuvien legendaarinen ohjaaja mutten ole itse nähnyt kuin elokuvat M:I-2 Vaarallinen tehtävä 2 (2000) ja Hard Boiled (1992) sekä loppupuolikkaan elokuvasta Face/off - kahdet kasvot (1997). Tämä vuonna 1998 valmistunut tv-toiminta olikin sitten vasta kolmas Woo-elokuva, jonka olen katsellut kokonaisena. Eikä tästä voi sanoa että on aika peruskauraa. Peter Lancen ("Wiseguy", "Matkalla tuhoon 9/11") kirjoittama elokuva kertoo Amerikan parhaasta henkivartijasta Jack Devlinistä (Dolph Lundgren), joka pelastaessaan veljentytärtään Caseytä (Padraigin Murphy) saa oireen ettei pysty näkemään valkoista. Hän laittaa mustat lasit silmille ja homma toimii. Aikaa on kulunut hieman, hänen toverina Tim Hastings (Fred Williamson) pyytää tätä suojelemaan mallina toimivaa Cinder Jamesia (Kam Heskin) hullulta murhaajalta, Rory Gainesilta (Phillip MacKenzie). Eipä Devlin halua puuttuua, mutta kun Hasting haavoittuu ampumavälikohtuaksessa, alkaa helvetinmoinen ralli. Apunaan Devlinillä on hovimestari Thomas (Saul Rubinek) ja hän käy psykologi Rachel Steinin (Kate Vernon) vastaanotolla. Toimintakohtaukset ovat näyttäviä, mutta jotenkin liian koomisia. Myös pikkuvanha Padraigin Murphy on todella ärsyttävä. Dolppa Lundgren tekee puolentoista ilmeen roolin ollen todella masentavan surkea draamakohtauksissa. Phillip MacKenzie ("Driven", "The Cry of the Owl") tekee perusvarman roolisuorituksen pahiksena ja naiskauneutta edustaa kelpo roolin tekevä Kam Heskin ("Minä ja prinssi 2 - kuninkaalliset häät", "Ota kiinni jos saat"). Soundtrack, joka on oikein erinomaista, on kaksikon Micky Erbe ja Maribeth Solomon käsialaa. Keskiverto räiskintää.

Pisteet: 3/5

Rokkikukko

Muistelisin että olen tämänkin animaation joskus pienempänä nähnyt. Tutuntuntuisia kohtauksia tässä ainakin oli. Kyseessä siis on kolmikon Don Bluth, Gary Goldman ja Dan Kuenster ("Maa aikojen alussa", "Kaikenkarvainen Charlie") ohjaama elokuva, jonka käsikirjoituksesta vastasivat Don Bluth, John Pomeroy, David J. Steinberg, David N. Weiss, T.J. Kuenster ja Gary Goldman. Siinä sekoitetaan melko onnistuneesti animaatiota ja oikeaa elokuvaa. Elokuvassa on paljon painostavia kohtauksia, jotenka ihan perheen pienemmille en sitä voi suositella. Elokuva kertoo maatilan laulavasta kukosta (äänenä Kirka), joka huomaa ettei aurinko tottelekkaan tätä vaan nousee ilman kiekumistakin. Hän lähtee kaupunkiin. Samaan aikaan pöllö Yön herttua (Jarkko Rantanen) muutta pienen Edmond-pojan (Toby Scott Ganger / Tuomas Oksanen) pieneksi kissanpennuksi. Farmin eläimet haluavat kukon takaisin ja sattumalta törmäävät pieneen kissa-Edmondiin. On muös alkanut rankkasade, jonka lopettamiseen vaaditaan kukon kiekuminen. Eläimet lähtevät kaupunkiin etsimään kukkoa. Animaatio on upeaa, Robert Folkin ("Poliisiopisto", "Ei mitään menetettävää") säveltämä musiikki kaunista, mutta kappaleet eivät ole ihan omia suosikkejani. Juoni on erinmaisesti tehty. Suomenkielinen dubbauskin on myös oikein onnistunutta. Ainoastaan laulut hieman vievät pisteitä.

Pisteet: 4,5/5

Robin ja Marian

Tämä Richard Lesterin ("Teräsmies II", "Teräsmies III") ohjaama ja James Goldmanin ("Leijona talvella", "Valkeat yöt") kirjoittama komediallien rakkausdraama on tylsää alkua lukuunottamatta erinomainen tapaus. Nimirooleissa nähtävät Sean Connery ("The Rock - paluu helvettii", "007 ja kultasormi") ja uransa viidenneksi viimeissä roolissa nähtävä Audrey Hepburn ("Loma Roomassa", "Nunnan tarina"). Elokuva kertoo Robin Hoodin (Sean Connery) ja Marian-neidon (Audrey Hepburn) rakkaustarinan ja Robin Hoodin taistelusta Nottinghamin sheriffiä (Robert Shaw) vastaan, yhdessä hyvän ystävänsä pikku- Johnin (Nicol Williamson) kanssa. Lesteriltä hienoa tarinankerrontaa, mutta ensimmäinen noin 20 minuuttia on aika pitkäveteistä. John Barry ("Timantit ovat ikuisia", "007 vaaran vyöhykkeellä") on säveltänyt myös hienoa soundtrackiä. Näyttelijät ovat myös hurjan hyviä. Hepburn on 47-vuotiaana vielä söpö ilmestys ja Connery tekee vakuuttavan pääroolin. Robert Shaw ("Tappajahai", "Puhallus") tekee hienon pahisroolin. Elokuvan alussa nähdään myös Richard Harris ja sivuosissa ovat myös mm. Denholm Elliott, Ronnie Barker, Ian Holm, Esmond Knight, Veronica Quilligan, Kenneth Cranham ja 17-vuotias Victoria Abril ("Sidot minut, ota minut", "Korkeat korot"). Hienosti lavastettu ja puvustettu elokuva viihdyttää ja paikoin on tämä aika hauskakin.

Pisteet: 4,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti